Viime viikon järkyttävät tapahtumat Japanissa näyttävät saavan joka päivä jatkoa. Ydinvoimalassa räjähtelee, koko Tokio on paniikissa, jodia hamstrataan Suomessakin, kirkkoa parjataan ja syytetään tekopyhyydestä katastrofin edessä ja samalla verkossa käydään vilkasta keskustelua Tuksun häistä ja siitä, aiheuttiko Martina itse eron Eskosestaan.
Viime viikon loppu oli varmasti yksi työhistorian haasteellisimmista viikoista. Olin viikon koulussa ja iltaisin päivystin Kirkko kuulolla- palstalla. Vastailin erityisesti ketjuihin, joissa puhuttiin Japanin tilanteesta, mutta huomasinkin aika nopeasti, että keskustelu kääntyi aina siihen suuntaan, että kirkon tukitoimia ja erityisesti Kirkon Ulkomaanavun apua kritisoitiin raskaalla kädellä. Kuulin pappien olevan haaskalintuja, jotka raakkuvat uhrien yläpuolella. Kirkon kerrottiin olevan täynnä tekopyhää jeesustelua ja rukous pilkkaa uhreja ja heidän omaisiaan kohtaan.
Toisaalta taas keskustelut palstan muissa osioissa kävivät kuumina, mm. Tuksun häät olivat kuuma puheenaihe. Mietin ihan tosissani monesti että mitä järkeä tässä on?
Tänään Japanin tapahtumista on kulunut melkein viikko. Kirjauduttuani tänään aamulla palstalle yllätyin. Yhtäkkiä palstalla olikin kovasti asiallista keskustelua pastori Heinimäen blogista. Heinimäki kirjoitti blogissaan että Jumala ei ole koston Jumala, eikä Jumala kosta ihmisille luonnonkatastrofeilla. Luonnonkatastrofit ovat luonnonkatastrofeja, eivät Jumalan kostonhimoa. Ihmisen tehtävä on Heinimän mukaan katastrofin keskellä kääntyä Jumalan puoleen ja rukoilla lohtua.
Keskustelu olikin yhtäkkia aivan asiallista. Kiitos Jaska. Teit hyvin kun kirjoitit.
